Siirry sisältöön

Jargon

Wikipediasta
Tämä artikkeli käsittelee ammatti- ja erikoiskieltä. Jargon on myös musiikkialbumi.

Jargon (ransk. jargon [ʒaʀgɔ̃]; mongerrus, siansaksa) on jonkin ryhmän tai yhteisön ammatti- tai erikoiskieli. Jargonia tavataan esimerkiksi harrastusyhteisöjen kuten urheilulajin harrastajien parissa tai ammatti-ihmisten, kuten ohjelmoijien tai lääkäreiden, viestinnässä. Sanan alkuperäistä merkityksen tavoin sanalla jargon voidaan tarkoittaa myös vierasta, käsittämätöntä kieltä kieltä, siansaksaa.[1]

Erikoiskielenä jargon helpottaa asiantuntijoiden keskinäistä viestintää, kun pitkät ja hankalat termit voidaan korvata lyhyemmillä mutta alan piirissä silti täsmällisillä vastineilla. Yhteinen erikoissanasto voi luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta ja toisaalta sulkea sanastoa tuntemattomat alakulttuurin tai tiedonsaannin ulkopuolelle. Keskiajalla muun muassa varkaiden salakieli oli ulkopuolisille vaikeaselkoista jargonia[1]. Kapulakielisyys on lisääntynyt 2000-luvulla Suomessa esimerkiksi opetus- ja kasvatusalalla tekstimuotoisen viestinnän lisäännyttyä[2].

Etenkin arkikielessä konsulttien tai poliitikkojen tyhjää täynnä olevaa, pätemistä korostavaa sanahelinää voidaan kutsua jargoniksi.[1][3][1] Jotkut selväkielisten ilmaisujen sijaan käytetyt, teennäiseltä ja pöyhkeältä kuulostavat tyhjän työelämäjargonin ilmaisut tai yksittäiset sanat voivat valikoitua kielellisiksi inhokeisksi, monia kuulijoita ärsyttäviksi sanonnoiksi.[3][4]

Puhuja voi käyttää jargonin kaltaista, tosiasioita piilottavaa kieltä myös puhuessaan perättömyyksiä, paskaa. Esimerkiksi Vladimir Putinin puhe Ukrainan hyökkäyssodasta erikoisoperaationa on esimerkki tällaisesta valehtelusta. Aina ei kuitenkaan ole selvää, kummasta on kyse. Yritysjohtajan irtisanomistilanteessa käyttämä kieli voi olla tietoisesti faktoja siloittelevaa tai se voi olla työntekijöiden arjesta vieraantunutta yritystalouden jargonin täyttämää viestintää.[3]

Cornellin yliopiston tutkimuksessa yritysten käyttämään semanttisesti tyhjänpäiväiseen sanahelinään (engl. corporate bullshit) luottavat voivat olla huonompia työssään. Yritykset käyttävät tiettyä viestintätapaa, jossa hämmentäviä abstrakteja iskusanoja käytetään harhaanjohtavalla tavalla. Sanahelinän käyttö häiritsee organisaation toimintaa, haittaa työntekijöiden tehokkuutta ja sotkee yrityksen mainetta, sekä altistaa mahdollisille talodellisille ja laillisille riskeille. Yritysten käyttämä sanahelinä eroaa teknisestä jargonista, jonka tarkoituksena on helpottaa viestintää, kun taas sanahelinä hämmentää selkeyttämisen sijaan.[5][6][7]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Tuija Vertainen: Jargonin jäljillä Kielikello 4/2023, kielikello.fi. 2023. Viitattu 29.7.2025.
  2. ↑ Matias Manner: Jargon inhottaa, mutta puppua vain pulppuaa opettaja.fi. 20.1.2025. Viitattu 29.7.2025.
  3. ↑ a b c Jose Riikonen: Tyhjä puhe valtasi työelämän (vain tilaajille; julkaistu alkujaan Tiede-lehdessä 9/2024) Helsingin Sanomat, hs.fi. 7.10.2024. Viitattu 29.7.2025.
  4. ↑ Helmi Muhonen: Tällaista on pahin jargon, jota suomalaiset vihaavat (vain tilaajille) Helsingin Sanomat, hs.fi. 12.10.2024. Viitattu 29.7.2025.
  5. ↑ Kate Blackwood: Workers who love ‘synergizing paradigms’ might be bad at their jobs news.cornell.edu. 2.3.2026. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
  6. ↑ Shane Littrell: The Corporate Bullshit Receptivity Scale: Development, validation, and associations with workplace outcomes researchgate.net. helmikuu 2026. doi:10.1016/j.paid.2026.113699 Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)
  7. ↑ Carly Page: Those who 'circle back' and 'synergize' also tend to be crap at their jobs theregister.com. 15.3.2026. Viitattu 16.3.2026. (englanniksi)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Niemi, Laura: Työelämän tyhjänpuhujat: Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan. Helsinki: Suomalainen Kirjallisuuden Seura, 2024. ISBN 978-951-858-500-1
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jargon&oldid=23895822”