Mitä EU tekee?
Ilmastonmuutoksen torjunta on olennaisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa turvallinen ja vauras tulevaisuus niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. Tämän vuoksi EU on sitoutunut saavuttamaan ilmastoneutraaliuden maailman ensimmäisenä maanosana vuoteen 2050 mennessä. Ilmastotoimet eivät rajoitu ainoastaan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, vaan EU:n aloitteilla edistetään Euroopan teollisuuden innovointia ja kilpailukykyä, tuetaan puhdasta kasvua, parannetaan turvallisuutta ja vahvistetaan häiriönsietokykyä. EU pyrkii yhdessä jäsenmaiden kanssa edistämään ja toteuttamaan sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää, joka hyödyttää kaikkia eurooppalaisia.
EU:n ilmastopolitiikan keskeisinä tavoitteina on
- irtautua hiilestä ja vähentää päästöjä Euroopan talouden kilpailukyvyn parantamiseksi
- sisällyttää ilmastotoimet kaikkiin EU:n politiikkoihin
- edistää innovointia tutkimuksen ja investointien avulla
- asettaa kansalaiset keskiöön edistettäessä puhdasta ja oikeudenmukaista siirtymää
- lisätä yhteisöjen mahdollisuuksia sopeutua ilmastovaikutuksiin ja parantaa kykyä selviytyä niistä
- johtaa maailmanlaajuisia pyrkimyksiä, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, siihen sopeutumiseen ja ilmastorahoitukseen
Perustietoa
Toiminta-alat
EU:n ilmastoneutraaliutta koskevat tavoitteet ja säännöt
Varaudutaan ilmastonmuutoksen nykyisiin ja tuleviin vaikutuksiin
Puututaan ilmasto- ja luontokriiseihin samanaikaisesti
Päästökattoon perustuva järjestelmä, jonka avulla päästöjä vähennetään kustannustehokkaasti
Hyödynnetään teknologiaa teollisuuden hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä
Vähennetään voimakkaiden kasvihuonekaasujen päästöjä
Poistetaan hiilidioksidia ilmakehästä ja varastoidaan se pitkäaikaisesti
Tähdätään kestävään ja ilmastoystävälliseen maankäyttöön
Vähennetään päästöjä teillä, merillä ja ilmassa
Hillitään otsonikerrosta heikentävien aineiden käyttöä
Keskeiset saavutukset
- Vuonna 2023 EU:n kasvihuonekaasupäästöt olivat 37 prosenttia pienemmät kuin vuonna 1990, mikä on pääasiassa uusiutuvan energian käytön kasvun ansiota. Tämä lisää luottamusta EU:n mahdollisuuksiin saavuttaa vuodelle 2030 asetettu ilmastotavoite eli vähentää päästöjä vähintään 55 prosentilla.
- Sähköntuotannon ja lämmityksen päästöt vähenivät tuuli- ja aurinkoenergian käytön lisääntymisen ja hiilen käytön vähentämisen ansiosta 24 prosenttia vuosina 2022–2023.
- EU:n päästökauppajärjestelmällä (EU ETS) on tärkeä rooli, sillä sen avulla varmistetaan, että saastuttajat maksavat kasvihuonekaasupäästöistään. Näin edistetään puhtaampien vaihtoehtojen käyttöönottoa ja tuotetaan tuloja, joilla rahoitetaan vihreää siirtymää. Järjestelmän ansiosta voima- ja teollisuuslaitosten päästöt vähenivät vuoteen 2023 mennessä noin 47 prosenttia vuoden 2005 tasoista.
- EU:n sopeutumisstrategialla varmistetaan, että yleistyneisiin äärimmäisiin sääoloihin, kuten helleaaltoihin, kuivuuteen ja tulviin, voidaan puuttua älykkäämmin, nopeammin ja vaikuttavammin.
- Innovaatiorahasto on yksi maailman suurimmista rahoitusohjelmista nettonollateknologioiden ja innovatiivisten teknologioiden tukemiseksi. Se auttaa Euroopan teollisuutta irtautumaan hiilestä ja edistää samalla teollisuuden kilpailukykyä. Innovaatiorahasto rahoitetaan EU:n päästökauppajärjestelmän avulla, ja siitä myönnetään vuosina 2020–2030 noin 40 miljardia euroa. Arvio perustuu oletukseen, että hiilen hinta on 75 euroa hiilidioksiditonnilta.
- Ilmastonmuutos on globaali ilmiö, eikä päästöjen vähentäminen ainoastaan EU:ssa riitä. Siksi EU edistää ilmastotoimia maailmanlaajuisesti, erityisesti osallistumalla YK:n ilmastokokouksiin eli COP-kokouksiin.
- Jotta ilmastoneutraalius voitaisiin saavuttaa koko maailmassa, Euroopan komissio osallistuu aktiivisesti monenvälisiin neuvotteluihin COP-kokouksissa, joihin ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen osapuolet kokoontuvat vuosittain. EU on auttanut saavuttamaan merkittäviä virstanpylväitä, joihin lukeutuvat esimerkiksi Pariisin sopimus ja uusi rahoitus, jolla autetaan haavoittuvassa asemassa olevia kehittyviä maita.
- EU, sen jäsenmaat ja Euroopan investointipankki ovat suurin kehittyville maille tarjottavan julkisen ilmastorahoituksen antaja. Bakussa pidetyssä COP29-kokouksessa maat sopivat kaksinkertaistavansa vuotuisen ilmastorahoitustavoitteensa 200 miljardiin dollariin vuoteen 2030 mennessä uuden yhteisen määrällisen ilmastorahoitustavoitteen mukaisesti.
Valokeilassa
EU:n ilmastokestävyyskehyksellä vahvistetaan Euroopan kykyä ennakoida ilmastoriskejä, varautua niihin ja hallita niitä. Sillä otetaan käyttöön ennakoiva ja systeeminen riskinhallintamalli, jotta eurooppalaisia ja EU:n taloutta voidaan suojella paremmin. Kehykseen sisältyy uuden ilmastokestävyyssäädöksen ohella käytännön välineitä, jotka auttavat viranomaisia, yrityksiä ja yhteisöjä torjumaan ilmastoriskejä.
Tätä sivua on päivitetty viimeksi 22 heinäkuuta 2026